Globalisaatio kristillisen etiikan näkökulmasta
Globalisaatio eli maapalloistuminen tarkoittaa ihmisten verkkottumista maapallon laajuisesti. Globalisaatiota edistävänä tekijänä on viimevuosikymmeninä toiminut etenkin teknologia ja sen kehittyminen, minkä avulla koko maailma on mullistunut lyhyessä ajassa. Teknologian kehitys on ollut suuri syy globalisaatiota lisääviin tekijöihin kuten esimerkiksi nopeaan väestönkasvuun sekä kulkuyhteyksien nopeutumiseen.
Globalisaatiolla voidaan katsoa olevan monia seurauksia. Usein kyseessä on syy-seuraus- ketjuja, joihin sisältyy sekä huonoja että hyviä puolia, riippuen erityisesti siitä, kenen kannalta asiaa tarkastellaan.
Alunperin globalisaatiota suuresti lisäävän teknologian kehityksen voidaan katsoa olevan hyvä asia, sillä hinnat ovat laskeneet ja esimerkiksi lääketiede on sen avulla kehittynyt, ja näin on saatu ihmisten kannalta toivottavia tuloksia, kuten elin-iän nousu tai vähentyneet lapsikuolemat . Tämä on johtanut siihen, että maapallon väkiluku on ajanmyötä kasvanut, joissain paikoissa jopa niin suureksi, että ympäristön kantokyky on ylittynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä, että alueelta saatavat resurssit, kuten ruoka ja polttoaineet, suhteessa populaatioiden tarpeeseen kasvamista ja elämistä varten ovat liian vähäisiä. Kantokyvyn ylittymistä tapahtuu jokapuolella maailmaa, mutta ihmisten kyky reagoida siihen vaihtelee. Jonkun aikaa jatkuneen rauhan, siitä seuranneen sivistyksen sekä alueella erityisen tehokkaasti lisääntyneen teknologian avulla vaurastuneissa länsimaissa asia on ratkennut ainakin nykypäivään saakka resurssejen ostamisella, usein pilkkahintaan, ja kuljettamisella alueelle, mikä tekeekin tilanteesta kriittisen etenkin muissa osissa maailmaa, sekä kyseenalaisen eettisesti. Vaurastuminen ja kehitys jatkuvat niissä paikoissa missä sitä on ollutkin, mutta resurssien kuljetus pois usein jo valmiiksi köyhiltä alueilta jätättää jälkeen kyseisen alueen kehitystä sekä lisää näin epätasa-arvoisuutta maailmanlaajuisesti. Tämän ohella seuraa myöskin lukuisia muita eettisiä että suoria ongelmia sekä ihmisten että luonnon kannalta, kuten kuljetuksessa syntyvät ongelmalliset saasteet ja eläinten luontaisten elinympäristöjen tuhoaminen.
Tällä hetkellä hyvänä esimerkkinä tästä on Brasiliassa Amazonin sademetsältä pinta-alaa valtaavaat soijapellot, jotka ovat viljelty pääasiassa muualle myytäväksi ruoaksi, josta kertoo myöskin esimerkiksi Helsingin sanomissa 4.10.2014 esiintynyt artikkeli "Sademetsä kaatuu nyt soijan tieltä".
Soija on haluttua, mikä lisää sen viljelyä. Seuraa hyötyä sekä haittaa. Ihmiset ja eläimet saavat ruokaa sekä lihansyönti saattaa vähentyä. Toisaalta jos soijalla on halpa hinta tuontialueella verrattuna lähellä tuotettuihin tuotteisiin, kuluttajien välinpitämättömyys tuotantotapoja kohtaan saattaa lisääntyä, mikä voi lisätä edellä mainittuja ongelmia, kuten saasteiden lisääntymistä tai lisää metsien kaatamista. Laaja metsien kaataminen etenkin Amazonilla vähentää luonnon biodiversiteettiä. Luontaiset elinalueet katoavat ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Myöskin rahaa virtaa kasvatusalueelle, mutta se jakautuu usein epätasaisesti, mikä lisää eriarvoisuutta. Eriarvoisuus taas osaltaan johtaa rikollisuuteen, kuten huumeiden käyttöön, ryöstöihin, väkivaltaan tai ihmiskauppaan .Myöskin Helsingin Sanomissa 5.10 julkaistu artikkeli
"Orjia on enemmän kuin koskaan – Meeri Koutaniemi kuvasi vapautettuja kotiorjia" kertoo tästä ihmiskaupan ongelmasta. Kehitysmaissa epätasa-arvoisuus johtaa ja myöskin lisääntyy edelleen siten, että etenkin nuoria tyttöjä myydään vielä tänäkin päivänä köyhistä perheistä orjiksi rikkaisiin. Perheet tarvitsevat orjasta saatavan rahan, mutta orja itse tekee kovaa työtä ilman omaa palkkaa, jää usein ilman koulutusta sekä kohtaa mahdollisesti pahoinpitelyä tai hyväksikäyttöä.
Toisaalta lisääntynyt ruoan ja etenkin viljakasvien kysyntä johtaa myös haluun kehittää teknologiaa entisestään. Saattaa syntyä myös suht vaarattomin tavoin tuotantoa tehokkaasti kasvattavia löydöksiä, mutta ongelmaksi muodostuvat varsinaisesti suoraan ympäristölle sekä ihmisille vaaralliset tavat, kuten rikkakasvien tuhoamiseen valmistetut myrkyt ja geenimuunnellut tuotteet, sekä niiden tarpeellisen testaamisen puutuminen ja mahdollisista ongelmista vaikeneminen. Esimerkiksi viime vuosisadalla juuri kyseiseillä alalla paljon esillä ollut yhdysvaltalainen kemia-maatalousfirma Monsanto on toiminut kyseenalaisesti tavoitellessaan korkeita tuottoja. Etenkin Monsanton vaarattomina markkinoimissa erilaisissa kemikaaleissa esim rikkakasvien torjuntaan on sittemmin tutkittu olevan useita vaarallisia yhdisteitä, esim. syöpää aiheuttavia karsinogeenejä.
Kaiken kaikkiaan kärjistettynä globalisaatiosta seuraa siis verkostoitumista maailmassa, tekniikan kehitystä, talouskasvua, eliniän nousua ja ihmispopulaation kasvua sekä tässä sivussa paljon ongelmia ja iso kasa myöskin eettisiä kysymyksiä.
Kaikki kiteytyy oikeastaan siihen, mikä painaa ja minkä
pitäisi painaa puntarissa eniten?
Ovatko ihmisten tarpeet eläinten oikeuksien sekä luonnonn tasapainon edellä? Käytämmekö nyt luonnonvarat loppuun jättämättä niitä tuleville sukupolville? Onko väliä, kuinka luontoa kunnioittavasti ruokamme on tuotettu? Minkä pitäisi olla länsimaiden rooli köyhempien auttamisessa, teemmekö tarpeeksi? Leikimmekö Jumalaa kun muuntelemme geenejä? Pitääkö vaarasta varoittaa, jos uhassa ei ole lähimmäisemme ja hiljaisuudesta olisi tiedossa palkkio?
Kristillisellä etiikalla on erilaisia vastauksia kysymyksiin.
Ehkä tärkeimpämä: Raamatusta löytyy monta kohtaa, jossa annetaan eettisiä ohjeita toimimaan siten muita kohtaan, kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Tällaisia ohjeita sisältävät esim. Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sekä Hopeinen sääntö ja Kymmenen käskyä.
Raamatun kirjoituksia ei pidetä kuitenkaan sellaisinaan aina absoluuttisina ohjenuorina, vaan eettiseen opetukseen sovelletaan myös muuta moraaliopetusta, kuten erilaisia moraaliteorioita.
Riippuen teoriasta, ne puntaroivat kysymykselle vastausvaihtoehtoja esimerkiksi parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi tai velvollisuuden taikka tehdyn sopimuksen kautta.
Tilanteissa usein kristillinen näkökulma olisi kuitenkin loppujenlopuksi se, että kaiken tulisi
olla suht tasapainossa. Itselle omaisuuden haaliminen muiden kustannuksella
tai valehtelulla ei ole hyvästä. Vahvan tulisi auttaa heikompaa. Eettiset ohjeet globalisoitumista koskevissa kysymyksissä kuulostavat myös järjen korvaan siltä, että Kristillisen etiikan maapallo voisi olla lähempänä myös tulevaisuudessa toimivaa, kuin nykyinen.
- vastaan tulee monia eettisiä kysymyksia.
- onko eettisesti oken käyttää luonnonvaroja tuhlaten, mitä seuraavat sukupolvet??
valehtelu
-mikä on länsimaiden rooli auttajana?